Tässä on nyt vähän kuva painoitteista postausta meidän matkasta Naritan lentokentälle. Osa kuvista on otettu mun kännykällä - siks laatu vähän vaihtelee! :)
Yllättävää kyllä - me selvittiin Japaniin asti ihan kohtuullisen kiitettävästi. Aamulla suunnattiin tosiaan Helsinki-Vantaan kentälle, enkä mä enää osannut oikein jännittää, kun siinä aamulla oli tosiaan se tossa aikasemmassa postauksessa Jannan mainitsema passihässäkkä. Näytettiin luultavasti kentällä vähän eksyneiltä, kun mä en oo ennen lentokenttää nähnykkään ja Janna lähti ensimmäistä kertaa ilman porukoita matkailemaan :)
Helsinki-Vantaan lentokentällä oli kyllä niin helppo suunnistaa! Voi johtua kyllä siitäkin, että onhan se varmaan aika pieni paikka verrattuna esim. Pariisin kenttään. Joka tapauksessa, ilman ongelmaa suunnistettiin portille 30 ja istahdettiin lattialle odottamaan koneeseen pääsyä - siinä oli sopivasti pistorasia, joten Janna sai kännykän näppärästi lataukseen.
Yllätyttiin vähäsen, kun lähdettiinkin matkaan Finnairin koneella, vaikka lennot oli varattu alunperin muistaakseni Air Francelle. Olin ihan innoissani, mä en edes tiennyt että miltä koneessa näyttää, vaikka oon mä leffoja ja muita nähny ja kaikki on mulle koittanu kertoa koneella matkustamisesta. Bussiltahan se näytti, mutta hei, mä olin ihan fiilareissa!
Nättinä yläilmoissa! Nousu jännitti, koska mulla on tosi herkät korvat - pelkästään metrossa kun ajellaan maan alle, mun korvat menee lukkoon - mutta Jannahan se lähinnä kärsi. Ihmiset tuijotti, kun me katteltiin pihalle ikkunasta ja osoteltiin jotain pilviä. Se on ihan se ja sama, ollaanko me siellä koneessa ekaa vai tuhannetta kertaa, me ollaan aina samanlaisia :D
Täytyy kyllä sanoa, etten oo koskaan saanu niin hyvää palvelua kun sain koneissa! Lentoemännät/isännät oli maailman ihanimpia, auttavaisia, hauskoja ja hymyili koko ajan.
Naurettiin koneessa tätä kuvaa :D Hätätilanne käsillä ja ämmä ihan rentona vaa laittaa liivit niskaan ja kelluu tuolla vedessä ilman hätäpäivää. Eiköhän hymy hyydy ku on pari päivää kellunu, ahaha :D
 |
| Meidän konneessa oli myös siipi. |
 |
| Laskeutumassa Ranskaan! |
 |
| Kuin siistii, oikeesti! :D Ihanku olisin ainoo ihminen joka on ollu lentokoneessa... :D |
Ranskassa toi lentokenttä oli ihan toista luokkaa, kuin kotosuomessa. Laskeuduttiin terminaaliin 2F ja lähtö oli terminaalissa 2E. Ennen kuin edes lähdettiin matkaan, mietittiin että sehän tulee olemaan helppo nakki - terminaalit on varmana vierekkäin. Yllätys olikin suuri, kun ei meillä ollut mitään käsitystä minne mennä.
Luojan kiitos ei olla ujoja ja me molemmat taidetaan sujuva englanti. Heti kun tajuttiin, ettei tästä nyt tuu yhtikäs mitään, heitettiin miljoona kysymystä ensimmäiselle vastaan kävelevälle immeiselle, joka muistutti henkilökuntaa. Siinä mielessä vähän jännitti siellä avun kyseleminen, kun oon kuullut, että Ranskassa porukka on vähän tiuskivaa sorttia. Kaikki oli kuitenkin tosi ystävällisiä ja ohjas heti suuntaa ja koitti selittää parhaansa mukaan :)
Kun päästiin vihdoistaviimein sinne terminaaliin, lähdettiin kohti meidän porttia, joka oli lipun mukaan M31. Kylttejä oli ihan riittävästi, seurattiin niitä ja ihailtiin kuinka iso se koko paikka oli! Koko ajan leveitä käytäviä käänty sinne tänne, ne hallit, joissa oli lähtöportteja ja jotain, oli niin valtavia, että mä olin ihan silmät killissä siellä :D
 |
| Lökäpöksy ja nukkahousu. Mukavat kuteet on matkustuksen A ja Ö. Paitti että noi mun sukkahousut valu koko ajan ja vilauttelin varmaan kaikille kanssamatkustejille ku nousin jalottelemaan jne. Sexah. |
Kysyttiin matkalla vielä, että onhan meillä oikea suunta ja meidät ohjattiin jonnekkin tarkastus juttuun, jossa ensin katottiin meidän liput, en tiedä yhtään että miksi, ja sitten päästiin luukulle ja siinä kopperossa istu niin paskanaaman näkönen poliisi, etten oo koskaan nähny. Tää on ainoo kohta, jossa joku käyttäyty meitä kohtaan tosi epämiellyttävästi.
Törkkäsin naiselle siinä sitten liput ja laput passin välissä, kun ei mulla ollu hajuakaan, että mitä mun oli sille tarkotus antaa. Kysyin vielä englanniksi tarkennusta, että mitä hän haluaa, mitä pitää tehdä, mutta nainen loi muhun niin vihasen katseen, että olin vähän et mihin tässä ollaan nyt matkalla. Ilman vastausta se löi ne liput takas mulle ja tuijotti sitä passia silmä tarkkana. Sain sen sitte takasin ja kysäsin, että minne tästä pitää jatkaa, ja hän vastasi sitten toisella kerralla katsomalla mua kuin idioottia ja viittaamalla eteenpäin.
Siitä sitte jatkettiin seuraamalla viitteitä ja lopulta tultiin sellaselle laiturille josta lähtee junia. Oltiin vähän että mitäs nyt pitäs ja hokattiin että meidän pitää hypätä junaan että päästään perille :D Pari pysäkkiä seistiin sellasessa pienessä junassa ja ku päästiin pihalle niin meitä ohjattiin taas eteenpäin uusille luukuille. Vilauteltiin sitä matkalippua tosi monta kertaa ja lopulta päästiin turvatarkastukseen.
Mä pääsin läpi helposti, mutta Jannan kohdalla se porttisydeemi vilkutti punasta ja tarkastaja sitten kyseli että saako tehdä tarkastuksen käsikopelolla. Janna anto luvan ja nainen teki sitten niin perusteellisen kähminnän, ettei varmana mitään olis voinu päästä läpi. Kattelin vaan vierestä, kun se työnsi kättänsä Jannan housuihin ja tarkisti kaiken mahdollisen :D
Lopulta päästii meidän portille ja käytiin siinä sitten vessassa jne. Oltiin kuitenkin vähän epävarmoja että ollaanko oikeessa paikassa, joten kysyttiin siitä sitten että miten on. Onneks kysyttiin, koska meidän lento oli siirtyny portille M45.
Kun kaikki työntekijät tervehti meitä, ne luuli meitä automaattisesti ranskalaisiks. Oltiin koko ajan vaa ihan ulalla, kun ei sanaakaan Ranskaa puhuta :D
Takaa näkyy sellanen jumbojet, etten oo koskaan nähnyt niin isoa konetta. Siinä oli kaks kerrosta ja miljoona sisäänkäyntiä jajaja...
Meidän kone oli paljon isompi kuin se Finnair, jolla tultiin Ranskaan. Finnairissa oli kaks istumariviä, molemmissa kolme paikkaa, siellä meidän istumapaikat oli rivillä 27 ja ihan perällä, kun taas Air Francella oli yhdessä rivissä kymmenen paikkaa ja meidän rivi oli 43 joka oli economy osaston perällä. God dammit!
Päästiin sitten lopulta koneeseen ja ensimmäisenä nähtiin sellaset luksuspenkit, että! Puhelin vaa et: "Eihän tää voi olla totta, miten nää tämmösiä on?" Meitä ohjattiin eteenpäin ja tuli sitten pienempiä penkkejä ja naureskeltiin että: "Nää näyttää oikeemmilta, haha, nonniin..." Ja sitten vielä vähän eteenpäin...ja hymyt hyyty. Penkkejä oli kolmessa rivissä, 3-4-3 ja meidän penkit oli keskirivin kaks keskimmäistä penkkiä. Ei tullut taivaalta lahjoja ei.
No mun toisella puolella ei istunut kukaan ja Jannan vieressä istui tosi mukava poika, joka osas ilmeisesti Japanin lisäks sujuvaa ranskaa ja kohtalaista englantia.
Penkki oli ahtaampi kuin bussissa, mutta hei, oli siellä tommonen! Ton kapulan sai irti ja sillä pysty pelaamaan pelejä etc. Alotettiin Jannan kanssa Lego-leffa, jonka mä sitten jätin kesken, kun halusin vähän nukkua.
Siinä mitään nukuttu, Janna nukahteli lennon aikana silloin tällöin, mutta heräili parin minuutin välein. Mä yritin kovasti, mutta puolessa välissä annoin periks ja lennon lopussa alko kaduttamaan kun olin ihan kaato kunnossa.
 |
| Ensin kolme tuntia Helsingistä Pariisiin, parin tunnin vaihto ja sitten 11 tunnin lennon ensimmäiset kolme tuntia lennetään kohti Helsinkiä ja suunnilleen sen yli. Lievä "are you serious" -fiilis siellä koneessa :D |
Koneessa oli niin mukava henkilökunta. Kävin kyselemässä apua niihin lappusiin, jotka pitää luovuttaa kun mennään Japaniin, niin yks lentoisäntä jutteli mun kanssa pitkän aikaa ja oli tosi mukava. Sitten yks japanilainen lentoisäntä kyseli, että ollaanko jäämässä Japaniin ja minne ollaan menossa. Kyseinen henkilö oli muutenkin niin viihdyttävä ja hauska, pyyteli vaan anteeksi koko ajan ja niin onnellinen hymy nasselilla koko sen 11 tuntia. Tais oikeesti nauttia työstään :D
Koneesta poistuttiin viimeisenä, juteltiin nopeesti vielä sen mun uuden kamulentoemon kanssa ja lähdettiin lipettiin. Mentiin eri tiskeille, kun piti tehdä sille passille jotain, antaa sormenjäljet ja naamakuva.
Mulla se meni liianki helposti. Meillä oli Neko-talon osoite Jannan sähköpostissa ja siinä lapussa kysyttiin, että minne majoitutaan. Kirjotettiin sitten että: "Neko-talo (Don't know the address)" ja mulle ei sanottu siitä mitään, mies vaan lätkäs lapun nitojalla kiinni passiin, väärin päinkin vielä, otti kuvat ja sormenjäljet ja käski häipymään. Jannalta taas oltiin kysytty Neko-talosta ja missä se sijaitsee etc. Siinä odottelin oikeesti pienen ikuisuuden.
Sitten poliisi otti meiltä passit ja se keskustelu meni suunnilleen näin:
Poliisi katselee Jannan passia silmä tarkkana. Huomaa mistä olemme tulossa.
Poliisi: "You from Finland?"
Janna: "Yes, we're from Finland."
Poliisi katsoo meitä kulmat kurtussa ja lukee passia. Näyttää ihmettelevän jotain kovasti.
Poliisi: "What are you doing in Japan."
Hanna: "Mitä se sano?"
Janna: "We're tourists, havin' a vacation."
Poliisi tuijottaa meitä epäuskoisena. Me seisotaan siinä ihan hämmentyneinä.
Poliisi: "Ok...Thank you, you can go now."
Mietin siinä sitten ääneen, että miettikö se että miks me ollaan tultu just Japaniin, vai luulikohan se heti, kun se näki mistä me ollaan tulossa, että meidän on pakko olla jotain terroristejä, hahaha.
Mutta joo, kirjottelen huomenna taas uudelleen, kello on täällä kohta jo neljä yöllä, joten mä suuntaan nukkumaan. Janna jo tuolla tuhiseekin :D Heippa!
-Hanna
